Maakuntakaava on yleissuunnitelma kartalla, joka osoittaa maakunnan alueiden maankäyttösuunnitelmat päättäjille ja maakunnan asukkaille. Kartalla näytetään alueiden käyttötarkoitukset ja yhdyskuntarakentamisen pääperiaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta parhaat ja tärkeät alueet. Uudenmaan maakunnan kannalta Vantaa on esimerkiksi yksi tälläinen tärkeä alue ja kaupunki, jota tulee nyt ja tulevaisuudessa kehittää kaavoittamalla aluetta ihmisten ja yhteiskunnan tarpeet huomioon ottaen. Suomen yhdeksästätoista maakunnasta jokaisella on oma maakuntakaavansa, jolla osoitetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien alueiden maankäytön suunnitelmat. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Maakuntakaavaa täydennetään kuntien omilla yleiskaavoilla. Kuntia Suomessa on 310, joten meillä on ainakin 310 yleiskaavaa ohjaamassa kuntien rakentamista + 19 maakuntakaavaa ohjaamassa valtakunnallista rakentamista. Rakentaminen Suomesta ei ole siten loppumassa tulevaisuudessakaan, vaan aina kehitytään ja mennään joka vuosi eteenpäin, niin kuin kuuluukin.

Yleiskaava on koko kunnan rajat käsittävä maankäytön suunnitelmakartta jota yksityiskohtaistetaan asemakaavoituksella. Yleiskaava liittää yhteen maakuntakaavan sekä kuntien aluejaon yksityiskohtaiset asemakaavat, joilla ohjataan esimerkiksi tontti, kortteli viherrakentamista. Kaavan hyväksyy kaupungin- tai kunnanvaltuusto. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, sen hyväksyy kuntien yhteinen toimielin.

Asemakaavassa vastaavasti keskitytään johonkin kunnan alueen osaan. Asemakaavassa osoitetaan kartalla kunnan osa-alueen maankäytön ja infrarakentamisen järjestäminen ja siten luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muotoutumiselle (mal-sopimukset). Ennen nykyisen kaikkia kuntia koskevan kaikille yhteiset pelisäännöt asemakaavajärjestelmän syntymistä, taajaman rakentamista kaupungin asemakaava-alueen ulkopuolella ohjattiin rakennuskaavalla. Nykyään asemakaava kattaa entisen rakennuskaavan. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa voi olla laadittu satojakin asemakaavoja ohjaamaan rakentamista. Kaavan hyväksymisen jälkeen alue tulee rakennuskieltoon, jonne ei saa rakentaa, ennen kuin kaava on saanut lainvoiman.

Otan esimerkiksi Vantaan yleiskaavan. Vantaan uusi yleiskaava jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.01.2021 on pitkän tähtäimen suunnitelma aina vuoteen 2050 saakka, jolla Vantaan kaupunki haluaa ohjata maankäytön suuntaa rakentavaan suuntaan. Kasvu painottuu tulevaisuudessa keskuksiin joita tiivistetään tuomalla esikaupunkialueet osaksi kaupunkia. Pääkeskustat Tikkurila, Aviapolis ja Myyrmäki vahvistuvat asukastiheydeltään. Pääkeskukset myös laajenevat tuoden esikaupunkialueet lähemmäksi keskustoja ja hyvinvointialueita.

Hyvin suunniteltu ja tulevaisuuteen katsova yleiskaava mahdollistaa Vantaan kaupungin kasvun tarkemman seuraamisen, ohjaten infrarakentamisen nykyiseen kaupunkirakenteeseen sitä eheyttäen ja uudistaen. Kasvu painottuu erityisesti keskuksiin, joista varsinkin pääkeskukset Tikkurila, Aviapolis ja Myyrmäki vahvistuvat ja laajenevat ulospäin merkittävästi. Voimakkain kasvukäytävä on Vantaan pikaraitiotien varsi. Vantaan joukkoliikenne täydentyy tottakai myös muilla yhteyksillä. Ratkaisu mahdollistaa kulttuuriympäristön, luontoarvojen ja viherrakentamisen turvaamisen nyt ja tulevaisuudessa.

Marko Turunen

Lisää julkaisuja